Pitipä tulla vielä jokunen sana kirjoittamaan fiiliksistä. Tämän opiskelun aikana on ollut koko ajan vähän semmoinen fiilis, että onhan tässä vielä aikaa, ehtiihän sen myöhemminkin. Nyt kun koulultakin tuli jo "ahdistelukirje" (ovatko opintosi aikataulussa, opntosuunnitelmasi mukaan valmistut vuoden lopussa, ota yhteyttä tutor-opettajaasi, max vuosi lisäaikaa, jne.), tässä ihan aikuistenkin oikeasti alkaa tuntua siltä, että päätyseinä alkaa tulla vastaan. Tarvitaan nyt sitä sisua, päättäväisyyttä ja perslihaksia, joilla jaksaa istua koneen ääressä kirjoittamassa tunnista toiseen. Vatsanpohjassa on perhosia, kun miettii tätä työmäärää, joka vielä on tehtävänä. Pelottaa ja ahdistaa, mutta kuitenkin pikkaisen tuntee ylpeyttä siitä, että on selvinnyt tähän saakka, kaikista vaikeuksista huolimatta. Joka tapauksessa nyt ei pidä jäädä tuleen makaamaan, vaan yrittää tsempata loppuun saakka. Tässä kohtaa ne opiskelukyvyt, motivaation voimakkuus ja rahkeet mitataan. Nyt, kun pitää hoitaa homma loppuun. Jaksaa, jaksaa..

PS. Vilkaisin ikkunasta ulos. Kesä on peruttu, sataa järjettömän isoja lumihiutaleita..