Meillä oli tänään oikein mielenkiintoinen luento siitä, minkälaisiin asioihin pitäisi osata kiinnittää huomiota, kun toimitaan monikulttuurisessa työympäristössä. Luennoitsija oli irlantilaissyntyinen USA:ssa kasvanut, maailmalla paljon matkustellut ja nykyisin Suomessa elävä antropologi, joka osasi kertoa asioista hyvin havainnollisesti ja mielenkiintoisesti. Oikein kiinnostavaa ja valaisevaa! :)

Hän toi mm. esille sen, että on hyvin vaikea vihata jotakin kulttuuria sen jälkeen, kun on tutustunut siihen. Ennakkoluulot hälvenevät, kun havaitaan että meidän mielestämme omituinen ja jopa alkukantaiselta vaikuttava käytös perustuu johonkin. Kulttuureissa on eroja ja kaikissa kulttuureissa on huonoja asioita, mutta myös asioita, jotka ovat hyviä ja joista muutkin voisivat ottaa mallia. Suomessa on asiat hyvin, täällä on järjestys ja perusturva jne., mutta suomalaiseen kulttuuriin melko kiinteästi liittyvä runsas alkoholinkäyttö ei ole millään mittarilla mitattuna hyvä asia. Suomessa myös esimerkiksi seksismi on erilaista, kuin USA:ssa ja luennoitsija kertoi tyrmistyneensä tullessaan Suomeen, kuinka huonosti täällä kohdellaan naisia. Naisen palkka samasta työstä miehen kanssa on pienempi, naiset tekevät pääasiassa kaikki kotityöt, vaikka käyvät töissäkin jne. Palatessaan vuoden täällä asumisen jälkeen taas takaisin USA:an hän hämmästyi siitä, että heilläkin kohdellaan naisia huonosti, mutta se oli erilaista. Hän ei vaan ollut "nähnyt" sitä asuessaan siellä aikaisemmin, koska se on asia, joka on kiinteästi hänen omassa kulttuurissaan ja tavallaan omille kulttuuriomituisuuksilleen on sokea. Pitää ensin käydä muualla, ennen kuin voi katsoa omaa olemistaan uudella tavalla.

Kulttuuri on meidän vasemmassa aivolohkossamme, joten se on tiedostamatonta. Ihmiselle voidaan huomauttaa, että puhut äänekkäästi, voisitko puhua hiljaisemmalla äänellä ja hän pahoittelee ja sanoo puhuvansa hiljempaa .. mutta koska hän ei täysin tajua tätä kulttuuriristiriitaa, hän silti jatkaa äänekästä puhettaan, koska hänen kulttuurissaan tehdään niin ja hän on aina tottunut tekemään niin. Esimerkkinä tämä luennoitsija itse. Hän sanoi, että nyt kun on asunut Suomessa parikymmentä vuotta, hän alkaa olla oppinut siihen, että käyttää pienempää ääntä ja on hillitympi. Pois oppimiseen menee kauan, sillä se on kulttuuriperäinen ominaisuus, joka ei ole tiedostettua. Sen kyllä ymmärtää, mutta ei kuitenkaan omaksu.

Minua kiinnostavat kaikki tällaiset asiat todella paljon. Haluan tietää eri kulttuureista ja oppia ymmärtämään asioiden takana olevat syyt. Pari yksinkertaistettua esimerkkiä: ¤ Miksi intialaisessa kulttuurissa työhön palkataan helposti pätevän asemesta sukulainen? - Koska intialainen haluaa luoda työpaikalla pitkiä, läheisiä suhteita ihmisiin, joihin voi tiukan paikan tullen luottaa, jotka joustavat ja joihin voi varmasti turvata. Sukulaisiin voi luottaa, sillä heidät tunnetaan ja heihin luotetaan. ¤ Miksi amerikkalainen hämmentyy, kun suomalainen ei puhu mitään, tai puhuessaan käyttää hiljaista, matalaa ääntä? - Koska amerikkalaisessa kulttuurissa hiljaisuus ja hiljainen, matala ääni luokitellaan helposti vihaisuudeksi, etenkin jos ei tunneta juttukumppania. Mielenkiintoista, eikö vain?! :)