Asentaja soitti aamulla, että tulee tänään ja saan vihdoinkin toimivan pesukoneen kotiin. Olen tähyillyt pihalle vähän väliä, enkä oikein osaa tehdä mitään järkevää, kun on sellainen jännä odottava olo. Siivoilin vähän huushollia, eli suomeksi sanottuna raijasin romuja sivummalle suljettujen ovien taakse. No joo, siivosin minä oikeastikin, mutta osan eteisessä lojuneista kamppeista siirsin vain varsin sujuvasti piiloon. Poissa silmistä, poissa mielistä. ;)

Koira on selkeästi vaistonnut levottoman mielentilani, sillä se haukkuu ja vahtii koko ajan. Ei se normaalisti hauku noin paljon, mutta kun mamma on levoton ja hyörii pitkin asuntoa, niin tietenkin se reagoi siihen. Nyt kun istahdin koneen ääreen kirjoittamaan, koira pötkähti jalkojen juureen ja kuorsaa tyytyväisen oloisena. Ehkäpä vietän tässä jonkin aikaa, levähdän itsekin ja koira saa rauhoittua. Ilta kuitenkin menee uusiin vempeleisiin tutustuessa ja pyykätessä.