Nyt vaikuttaa siltä, että ainakin tämä kolmannen lukuvuoden ensimmäinen jakso on työläs ja ainakin näiden tähän mennessä saatujen tietojen valossa, mielenkiintoinen. Pääsemme tekemään tehtäviä oikeille yrityksille ja meidän arviointiimme vaikuttavat myös yritysten edustajien mielipiteet. Bonuksena meille annettiin myös lisäkannustin, tehtävissä hyvin suoriutuneet ovat aika korkealla ainakin yhden yrityksen rekrytointiprosessissa. Tehtävät suoritetaan pienissä ryhmissä, mutta emme voi itse vaikuttaa ryhmien kokoonpanoon. Saimme itse kertoa pari mieleisintä tehtävää, joihin haluaisimme mukaan ja opettajat jakavat meidät ryhmiin tehtävien ja omien taustojemme mukaan. Tosi paljon on kiinni siitä, minkälaiseen ryhmään sattuu osumaan, joten ei auta kuin toivoa, että arpaonni on suosiollinen. Eihän se pahitteeksi ole, että saisi jalkaa oman alan työelämän ovenrakoon. Tuli ihan Diili-fiilis. :)

Mitäs muuta, no oli tosi kiva nähdä kaikki ihmiset kesän jälkeen. Joitakin oli tullut vaihdosta takaisin ja jotkut olivat lähteneet/ovat lähdössä vaihtoon. Itseänikin kiinnostaisi vaihto-opiskelu, mutta en ole vielä saanut laskelmiani täsmäämään niin, että se onnistuisi.. etenkään nyt kun miehen lomautus on kohta käsillä, taitaa jäädä haaveeksi. Koululla mainostettiin, että vielä ehtisi saamaan vaihtopaikan syyslukukaudeksi, jos haluaisi. Paikkoja oli vapaana. No, kaikkea ei aina saa.

Opinnäytetyöstä sen verran, että aineistoa on liian vähän omaa oppariani ajatellen, joten joudun hankkimaan sitä lisää. Tarkoitus olisi ottaa yhteyttä niihin yrityksiin, jotka alueellani oli ja pyytää heitä lähettämään lomakkeet kaikille kesällä käyneille asiakkailleen. Asiakkaat vastaisivat ja postittaisivat lomakkeet suoraan minulle/koululle. Myös itse aihe pitäisi saada puristettua kokoon.. Normaalistihan järjestyksenä on pääpiirteittäin kehitellä ensin itse aihe, tehdä siitä tutkimussuunnitelma, jonka jälkeen tapahtuu itse aineiston keruu. Minulla on joskus taipumuksena tehdä asioita nurinkurisessa järjestyksessä, joten taas joutuu kiipeämään puuhun takamus edellä. No, sitä sattuu.. nou hätä.

Ensifiilikset ovat ihan positiiviset. Töitä saa taas tehdä hiki hatussa ja entisetkin rästiraportit on saatava tämän kuun loppuun mennessä valmiiksi, joten ei auta jäädä tuleen makaamaan ja ihmettelemään.