Koulua ja töitä, töitä ja koulua, välissä höysteenä kotitehtäviä. Sain joulukuussa uuden työn, joka vaati aluksi kovasti uusien asioiden opettelua ja omaksumista. Se stressasi entisestäänkin ja kaikkien muiden kiireiden, perheneuvotteluiden ja rahahuolien keskellä olin jokseenkin rätti. Vähän jo alkoi epäilyttää koko opiskelu. Olisikohan minusta sittenkään tähän? Onko tämä kaiken tämän rääkin arvoista? Jos menisin kokoaikaisesti töihin ja unhotaisin opiskelun, elämä olisi paljon helpompaa ja rahaakin olisi käytettävissä enemmän.. Näistä kaikista ajatuksista huolimatta punnersin opiskeluita eteenpäin. Aloin ottaa kursseja vähän rennommalla otteella - ihan jo pakonkin sanelemana. Kaikkea kun ei yksinkertaisesti ehtinyt ja jaksanut. Muiden aikuisopiskelijoiden kanssa nauroimme omille sloganeillemme: "Läpi on läpi." ja kun jotkut tehtävät eivät valmistuneet palautuspäivään mennessä: "Se valmistuu sitten kun valmistuu." Kaikesta mahdollisesta kurssimateriaalista alkoi oppia näkemään sen olennaisimman sisällön. (Tai näin ainakin haluan uskoa..) Lieneekö tämä sitten yksi opiskelun tarkoituskin, mutta en käsitä, miten ihmeessä kaiken sen materiaalin voi kahlata läpi ja vielä omaksua sen.. ainakin näin aikuisopiskelijana, kun elämässä on paljon muutakin kuin opiskelu. Päätin jättää joitakin ensimmäisen vuoden kursseja suosiolla myöhemmälle, lisästressi ei hyödyttänyt siinä tílanteessa ketään.

Kevät alkoi koittaa ja mieleen alkoi vähitellen kaivertua tietoisuus siitä, että tämä ensimmäinen vuosi on ihan kohta ohi. Siitä näyttäisi selviytyvän hengissä! Hurjasti pitää vielä pinnistää viimeisellä jaksolla ja hommata työharjoittelupaikka. Harjoitteluaika on periaatteessa toukokuu, mutta olen "oikeissa töissä" huhtikuun lopusta heinäkuun loppuun, joten minulle harjoitteluajaksi jää elokuu. Syyskuussa alkaakin jo toisen vuoden ahkerointi koulussa.

Tässä tämä melkein koko ensimmäisen vuoden kooste sitten oli, vielä on tämä huhtikuu koulua ja sen jälkeen koko kesä töitä/harjoittelua. Tästä eteenpäin ehkä vähän yksityiskohtaisempia kirjoituksia odotettavissa. Kenties. :)