Sain tänään naputeltua koululla mukavasti erinäisiä hommeleita alulle ja huomenna aherrus jatkuu. On se vaan mukava tunne, kun saa tehtäviä valmiiksi. :) Se kannustaa taas jatkamaan ahkerointia kilstisti eteenpäin. Välillä meinaa usko loppua kesken ja väsymys vallata. Oikeasti, joskus tuntuu siltä että nousee seinä vastaan ja urakka vaikuttaa ylipääsemättömältä.. etenkin, kun opintopistesaldo ei ole kasvanut pitkään aikaan. Ne raportit, ne raportit.. vaatii vain aikaa ja omaa rauhaa, keskittymistä ja ankaraa naputtelua.. naputinaputinap. Paras mennä koululle kirjoittamaan, kun kotona ei pysty keskittymään. Aina on jotakin tärkeää mitä pitäisi tehdä, imuroida, pyykätä, tiskata, viedä koira ulos, järjestellä sitä sun tätä, telkkarista tulee jotain, ruokaakin pitäis tehdä, ja kaiken tohinan jälkeen on jo niin väsynyt, ettei enää jaksa miettiä koulujuttuja. Kaikkein selkeintä on, kun tyynen rauhallisesti lähtee koululle koneen ääreen.. ja yrittää pysyä poissa Facebookista ja muilta mielenkiintoisilta saiteilta.