Onko siitä jo noin kauan, kun kirjoittelin tänne viimeksi..? Minä en ole tässä välissä saanut aikaan mitään kovin kummallista. Energiaa ei vain riitä tekemiseen. On ollut vaihteeksi mukavaa vain olla ja ihmetellä - vaikkakin siitä seuraa ikäviä omantunnonpistoksia takaraivossa. Tuo on vielä tekemättä, tuokin ja tuo ja koskas sitten ajattelit tehdä tämän.. Kohta on lomat loppu ja taas alkaa koulu, sitten ei kyllä ehdi tekemään mitään.. jne jne. Ehkä keho vaan vaatii omaa aikaa, eikä tässä nyt saa mitään kovin järkevää aikaiseksi, kun ei ole mitään aikataulua tai pakkoa saada mitään valmiiksi juuri nyt, heti huomiseksi..? En minä nyt ihan tumput suorina ole istunut, olen jaksanut siivota ja puuhastella vähän, mutta totuuden nimissä on sanottava, että silläkin saralla on vielä tekemistä ihan urakaksi saakka.

Poikkesin äidin luona kylässä tässä eräänä päivänä. Hän lämmitti saunan ja oli kokkaillut ruokaa. Kolasin lumet pihalta ja jutusteltiin niitä näitä. Siinäpä sitten taas yks kaks yllättäen äitiliini kaivoi jonkun lehtileikkeen esiin ja laittoi sen eteeni luettavaksi. Juttu koski laihdutusleikkauksia - Jaaaahas.. Taas tuntui siltä, kuin olisi ennestäänkin heiveröistä itsetuntoa ja omakuvaa hakattu viiden kilon hienosäätölekalla uuteen uskoon. Voi *rumasana*!! Ja hän vielä olisi maksanutkin sen.. Kieltäydyin kohteliaasti sydän verta vuotaen. Mulla on ihan tarpeeksi kestämistä kaiken elämiseni kanssa muutenkin, ei tässä nyt tarvita tämmöisiä. Hyväähän hän tietenkin tarkoittaa ja mulla kyllä on syytä pudottaa painoa, mutta mä en jaksa. En jaksa. En. Todellakaan en nyt jaksa yhtään ainoata ylimääräistä vaatimusta/odotusta itseäni kohtaan.. Tuohan nyt suoraan sanottuna tarkoitti sitä, että kun en itse ole pystynyt omin keinoin laihtumaan, niin tässä olisi nyt sitten apu siihen. Kyllä mä sen otin niin, että ei minusta itsestäni ole siihen hänen mielestään. Miksi mä en voi mukamas kelvata ihan tämmöisenä kuin olen. Mulla ei ole nyt yhtään ylimääräistä energiaa enää mihinkään uuteen. Oman Vappu 2010 -projektinikin (piti mukamas laihtua 2010 vappuun mennessä sopusuhtaiseen kuntoon) olen laittanut jäihin, kun se ei kerta kaikkiaan edistynyt. Mulla ei ole kykyä laihduttaa kun olen stressaantunut.. enkä halunnut kasata lisää suorituspaineita itselleni vielä siitäkin. Niitä on nyt ihan tarpeeksi muutenkin. Nyt on aika lailla siipi maassa.