Sain nukuttua lähtöyönä vajaat kolme tuntia, vielä kyytini tullessa minua hakemaan, survoin matkalaukkuuni jotain vaatteita ja yritin saada sitä kiinni. Kiireessä unohdin ottaa jotain tärkeää mukaani ja mukana oli lopulta melko paljon sellaistakin, mitä en tarvinnut kertaakaan. Meni siis aika tasan. Bussimatka oli piiiiiitkä, mutta katselimme leffoja ja siinähän se meni nuokkuessa. Pari yötä vietimme erilaisissa paikoissa matkan varrella tutustuen mm. 400 valjakkokoiran tarhaan. Siellä oli ihan pieniä pentujakin, olisin hyvin voinut napata yhden karvanaamoista kainalooni ja viedä kotiinkin.. olivat iiihunia..

Perillä majoituimme semmoiseen perinteiseen rintamamiestaloon, kämppiksiä minulla oli sekä omasta koulustani, että muualta tulleita. Työ oli sinänsä ihan kiinnostavaa, vaikkakaan ei juurikaan omaa ammatillista osaamistani kehittävää. Aina kuitenkin oppii jotakin uutta ja nyt osaan mm. säätää laskettelusuksien siteet. Sain puhua paljon englantia ja jonkin verran venäjääkin. Erityisesti venäjää olisi tarvittu uudenvuoden tienoilla, sillä se on venäläisten suurin juhla-aika ja monet viettivät lomaa Lapissa. Muutamat perussanat kuitenkin oppi, joten kyllä se aika jouhevasti meni. Venäläisistä suuri osa kun ei osaa englantia, niin jotenkinhan siinä piti toimeen tulla. Lisähaastetta toi eräs pieni venäläisten ryhmä, jotka eivät osanneet englantia ja olivat vielä kaiken lisäksi kuuroja. Menihän siinä tovi jos toinenkin, ennen kuin kaikki oli kaikinpuolin selvää. :)

Töitä oli paljon ja päivät olivat pitkiä, joten vapaa-aikana sitä helposti jäi kotiin lepäämään, tai pyykkiä pesemään. Jos olisi ollut auto käytettävissä, sillä olisi päässyt helposti tutustumaan paikkoihin paremmin, mutta nyt olin lähinnä omien jalkojeni ja ilmaisten ski-bussien varassa.

Oikeastaan suurin miinus koko reissussa oli eräs ihminen, joka oli käsittämättömän rasittava. Hän oli oikeastikin mieleltään sairas ja hänellä oli siihen lääkityskin, mutta ei se ihan kohdallaan ollut.. Jouduin olemaan hänen seurassaan hyvin paljon ja loppuajasta se kävi todella, todella paljon hermoille. Itsehillintä ja hermojen hallinta kunniaan! Siitä sain erittäin tehokasta harjoitusta!

Hinnat olivat selkeästi korkeammat, kuin mihin olen tottunut. Kaamos tuntui vähän väsyttävältä, tai sitten se väsymys johtui siitä että tein niin kovasti töitä. Kelit olivat ihan kivoja pientä plussajaksoa lukuunottamatta. Koviakin pakkasia oli, -25C ja vähän allekin oli jossakin vaiheessa. Ostamani ulkoiluvaatteet ja kengät olivat tosi hyvät, ei paleltanut! Kerrospukeutuminen on avainsana. Kyllä sinne jäi vähän ikävä, varmaan menisin uudestaankin jos vain tulee tilaisuus. Kokeilin jopa laskettelua ja siitä taisi jäädä pikkuinen kipinä kytemään. Sain vanhat laskettelupeikot karistettua.. :)

Paluumatka meni hieman suunnitelmista poikkeavasti. Minun oli tarkoitus mennä ensin bussilla junalle, mutta päädyinkin ajamaan erään auton junalle. Eräs pariskunta oli pulassa miehen loukattua itsensä ja vaimo ei uskaltanut ajaa autoa. He päättivät lähteä samana päivänä etelään, kuin minäkin ja tulla samalla junalla pois, joten ajoin heidän autonsa asemalle. Olin pieni pelastava enkeli. :)

Hyvä reissu se oli kaiken kaikkiaan.