BACK TO SCHOOL - Aikuinen opiskelija

Vierailijoita on vielä riittänyt, vaikka en olekaan päivittänyt blogia. :)

Täällä sitä vielä ollaan, kesä on mennyt työn touhussa ja kaikenlaisten juttujen järjestämisessä, eikä vapaa-aikaa ole liiemmälti. Koulujutut olen jättänyt suosiolla taka-alalle toistaiseksi. Palattaneen asiaan syksymmällä. Nyt on keskityttävä töihin ja rahan ansaitsemiseen.. meneehän se kesä näinkin.

Ihanaa kesää ja hyvää juhannusta kaikille!

Tässä kiinnostuneille listaa vielä puuttuvista suorituksistani. Järjestys on satunnainen ja suluissa on mainittu, mitä puuttuu kurssin suorittamisesta. Jos suluissa ei ole mitään mainintaa, koko kurssi on käymättä.

• 2op Sustainable Tourism (kirjoittamista)
• 3op Vieras kieli
• 3op Matkailupalveluiden myyntijärjestelmät (tentti)
• 3op Yrityksen strategiaprosessi (kirjoittamista)
• 3op Investoinnit ja rahoitussuunnittelu (tentti)
• 2op Tutkimusprosessi (kirjoittamista)
• 4op Menetelmäosaaminen (kirjoittamista)
• 3op Henkilöstön johtaminen (kirjoittamista)
• 2op Tutkiva ja raportoiva kirjoittaminen (tentti, kirjoittamista)
• 3op Vapaasti valittavat opinnot
• 3op Opo (tulee "automaattisesti")
• 2op Projektityö (kirjoittamista)
• 30op Työharjoittelu (6op kirjoittamisella, muut tekemättä)
• 15op Opinnäytetyö (lukemista, tutkimustulosten tulkintaa ja kirjoittamista, kirjoittamista..)

Yhteensä tässä listassa roikkuu 78 opintopistettä. :P

Huh huh.. kovasti on kirjoitushommia, jokunen tentti ja pari ns. kokonaista kurssia tekemättä. Plus sitten harjoittelut ja sokerina pohjalla oppari.. ;)

Kuten otsikosta näkyy, on taas tullut muutama opintopiste plakkariin. On se hienoa!

Opintopistesaldo on nyt "huimat" 129 pistettä.. No, voisihan tilanne parempikin olla kolmen vuoden opiskelun jälkeen, mutta eteenpäin on eteenpäin. Eikös vaan? Eihän tässä koulua varten opiskella, vaan elämää. Jokainen menee oman elämänsä tahdissa, juuri oman aikataulunsa mukaan. (Mikäs kotifilosofi minusta nyt on kehkeytynyt?)

Kouluvuosi on nyt siinä mielessä ohi, että luennot on nyt käyty ja takaisin kouluun mennään vasta syksyllä. Lomailusta ei taaskaan voida sen suuremmin puhua, sillä työt alkoivat välittömästi täysipainoisesti, kun koulu päättyi. Jännä tunne.. on ihan sellainen olo, kuin olisi kulkenut huppu päässä, sellainen hupparin huppu, ja nyt se on otettu alas. Nyt on tavallaan taas normaali näkökenttä joka suuntaan, eikä ahdistunut putkinäköinen katsantokanta, jolloin ei näe metsää puilta. Hassu ilmiö.

Opiskelu ei sinällään ahdista, se on mukavaa ja pidän siitä, kuten myös alasta jota opiskelen. Liika stressi ei kuitankaan ole kenellekään hyväksi, koulun aikataulut ja vekkuli työ-/rahatilanne yhdistettynä kaikkeen muuhun kiireeseen ei ole pidemmällä tähtäimellä positiivinen juttu, etenkään, kun oikeaa pitkää, rentouttavaa, kunnon lomaa ei ole pystynyt viettämään moneen vuoteen. Siirtyminen koulusta töihin on ollut positiivinen siirtymä, tuntuu kevyemmältä. On helpottavaa, kun työasiat voi jättää töihin, kun sulkee työpaikan oven takanaan, eikä tarvitse tehdä tehtäviä ja raportteja pitkin yötä. Opiskelussa ja työnteossa on omat hyvät puolensa.

Yritän saada joitakin tehtäviä vielä valmiiksi parin viikon sisällä, jotta saisin jokusen opintopisteen merkityksi vielä tälle keväälle. Pitää vähän hoputtaa itseään, jotta ne tulee myös tehtyä! :)

Voi sorgeli vaan kaikki blogituttavuuteni! On ollut piiitkä tauko kirjoitteluissani..

No.. huhtikuu on mennyt koleissa merkeissä kelien puolesta, mutta hikistä aikaa tämä muutoin on ollut. Osa opiskelutovereistani on saanut opintonsa pakettiin opinnäytetöineen kaikkineen, osa saa viimeiset suoritukset kokoon näinä päivinä, osa taas odottelee ensi syksyä, jolloin ahkeroi loput asiaankuuluvat systeemit kasaan, osalla taas saattaa mennä vielä vuoden päivät, tai enemmänkin.. Itse kuulun tähän toiseksiviimeiseen ryhmään. Tavoitteeni on edelleenkin tämän vuoden lopussa, pitää ainakin yrittää.

Jonkin verran on kärsivällisyys pettänyt tiettyjen kurssien tiimoilta.. pari tenttiä olen jättänyt ihan suosiolla myöhempään ajankohtaan, kun valmistautuminen ei ole ollut minkäänlaisella tolalla. Tällä viikolla on yksi tentti jäljellä, niiden lisäksi kirjallisia hommeleita tuttuun tapaan. Alkaa kieltämättä olemaan vauhti pois ja ylämäkeä on vielä jonkin verran edessä.

Tavallaan olo tuntuu vähän siltäkin, että ei haluaisi luopua opiskelijaelämästä, eikä sen takia olisi niin polttavaa hinkua saada kaikki suoritukset valmiiksi.. tulevaisuus kuitenkin on aika epävarma, kun ei ole työpaikkaa tiedossa. Sellaisilla opiskelijoilla, joilla on selkeät suunnitelmat valmistumisen jälkeen tuntuu olevan kovempi kiire ja suurempi halu saada kaikki tentit, tehtävät, harjoittelut ja opinnäytetyö valmiiksi. Itsellä ei ole ihan niin suurta hoppua, kun tulevaisuus on vielä ihan avoinna.. vaikka valmistuminen toki on yksi avain taas eteenpäin elämässä. Sitä ei vaan vielä tiedä, mihin oveen se avain käy.

Aivan käsittämätöntä! Nyt meni kuppi nurin ihan totaalisesti. Niin pahasti ottaa nyt kupoliin, että jätän koulun tähän paikkaan ja haen töitä!!

Ohoh, olipas yllätys. Tutkailin tiedotteita Reppu-sivustolta (koulun oma tiedotus-/toimintympäristö) ja huomasin, ettei huomenna olekaan koulua. Olipa hyvä että huomasin, muuten olisin ihmetellyt luokan oven edessä, että missäs kaikki muut ovat. :) No "ylimääräinen" vapaapäivä ei haittaa. Seuraavan kerran matkaan koululle vasta tiistaina, lauantaina on työpäivä, muutoin vapaata.

Pari opintopistettä oli taas tullut "tilille", kauan sitten suoritetusta ruotsin kurssista. Tällä kerralla opettajalla kesti kirjata tiedot, vaihteeksi näin päin. 125 op :)

Äiti alkaa olla murtuneen lonkkansa kanssa jo siinä kunnossa, että pääsee jo ajamaan itse autoa ja veli aikoo käydä hakemassa äidin kyläilemään kotiinsa koko pääsiäiseksi. Tosi mukava juttu! Kesä tulee, niin äiti pääsee ruopsuttelemaan kukkasia puutarhaan ja touhuilemaan muutenkin ulos. Helpottaa se minunkin elämääni, kun ei enää tarvitse ollan koko ajan huolehtimassa, miten siellä pärjätään, onko kaikkea tarpeellista saatavilla, vai pitääkö käydä kaupassa/apteekissa ja alkaa äidinkin mieli olla parempi, kun saa olla itsenäisempi. :)

Mies kokkailee keittiössä pizzaa(!!) ja kohta päästään syömään. Mmmm.. :)  

Muutama opintopiste oli taas kirjautunut, joitakin on vielä tulematta. Tällä hetkellä saldo on 123. 

Meillä oli tänään vieraileva luennoitsija, joka kertoi hotellibisneksestään sijoittajan näkökulmasta. Jutut olivat ihan mielenkiintoisia ja hän valoi meihin kovasti uskoa itseemme ja siihen, että kaikilla on mahdollisuus pärjätä elämässä, jos lujasti yrittää. Hän jopa lupautui tarkastelemaan mahdollisia liiketoimintasuunnitelmiamme ja sijoittamaan niihin, jos ne ovat hyviä, tai kehityskelpoisia ideoita! :) Hyvä asenne!

Jututin häntä erään ensi vuonna järjestettävän tapahtuman tiimoilta ja kyselin, olisiko hän kiinnostunut lähtemään siihen mukaan jossakin muodossa, sponsorina, yhteistyökumppanina tai muuten. Hän innostui asiasta ja antoi käyntikorttinsa. Kun hän pyysi minulta yhteystietojani, annoin hänelle oman käyntikorttini. Ensimmäinen kerta, kun oikeasti tarvitsin sitä, tuskinpa viimeinen. Kannatti semmoisia teettää, sillä kortti tuntui tekevän häneen jonkinlaisen vaikutuksen.. ;) No, katsotaan nyt minkälaisia kuvioita tästä mahdollisesti syntyy. Verkostoitumista nyt ainakin.

Olin kovasti lähdössä kesällä muutaman viikon kesäopiskelujaksolle Sloveniaan, mutta se koko juttu peruuntui jostakin syystä. Tänään sain sähköpostia koululta, olisi alustavasti tarjolla lyhyt kurssi Virossa. Ilmoittauduin heti mukaan (sillä varauksella, että saan töistä vapaata).

Kurssilla olisi tarkoitus tutustua wellness-näkökulmasta Viron matkailuun, tehdä tutustumismatkoja kylpylöihin muihin wellness-palveluita tuottaviin paikkoihin. Wupii, ehkä minä kuitenkin pääsen ulkomaille opiskelemaan! (Vaikkakin viikoksi, mutta onhan sekin enemmän, kuin ei yhtään.) Kurssista tulevat opintopisteetkin ovat enemmän kuin tervetulleita!

Tästä aiheesta enemmän, kun tiedän itsekin enemmän. :)

Ahtaajat ovat lakkoilleet pari viikkoa ja pysäyttäneet tavaraliikenteen satamissa. He ovat päässeet viimein sopuun ja olivat viisi päivää töissä, kunnes yllättäen marssivat tänään ulos. Siis mitä ihmettä!? Onko nyt kadonnut viimeinenkin järjenhiven jostakin päästä, kun tähän piti ryhtyä? Ulosmarssi on ilmeisesti vastalause lakon viimeisinä päivinä töissä olleiden Facebook-"rikkurien" käytölle. Hohhoijaa.. eikös tämä asia jo ollut loppuun käsitelty? Tämä vaikuttaa ihan joltakin teini-ikäisten kiukuttelulta. Minun nähdäkseni nyt on ilmassa täydellistä kyvyttömyyttä haudata sotakirves ja katsoa tästä eteenpäin.. puhumattakaan siitä, kuinka piittaamatonta käytöstä ulosmarssi on muuta Suomea kohtaan. Juuri kun saatiin satamakuljetukset taas käyntiin ja teollisuuden toimitukset pyörimään, tulee taas uusi katkos. Ei mitään järkeä. Ei minkäänlaista tilannetajua. Suomen talous pitää saada nousuun, eikä tämä auta asiaa yhtään. Päinvastoin!

Olen mitä suurimmassa määrin työntekijöiden (huom. laillisen!) lakko-oikeuden kannalla, haluan myös, että jokaisella työntekijällä on oikeudenmukaiset työsopimukset, mm. kunnollisine palkka-, loma-, irtisanomis-, yms. pykälineen, mutta kohtuuttomiin vaatimuksiin ei voida nyt lähteä. Työnantajalla on suuri riski yritystoimintansa pyörittämisessä, osaavan henkilökunnan rekrytointi on niistä vain yksi osa ja hyvin mielellään yrittäjä pitää kiinni ammattitaitoisesta henkilöstöstään. Irtisanomisia tehdään pakon edessä, käytännössä vain silloin kun yrityksen talous sen pakottaa tekemään. Jos irtisanominen on liian kallista, uusien työntekijöiden palkkaaminen on riskisijoitus, johon ei lähdetä ihan tuosta vain. Tulevaisuudessa voi olla aika vaikea löytää töitä, jos työnantaja tarvitsisi työntekijöitä, muttei uskalla palkata niitä.

Kohtuu kaikessa, kerjäämisessäkin.

No nythän tuntuu sujuvan tosi hyvin tää rästitehtävien rustaaminen. Sain tänään naputeltua taas yhden tehtävän valmiiksi, se tosin oli lyhyt, vain kolme sivua. Tehty kuitenkin! Samalle kurssille, kuin tuo äskeinenkin teksti, pitäisi kirjoittaa syväluotaava analyysi henkilöjohtamisen metodeista, teorioista, omista kokemuksista, alan kirjallisuudesta ynnä muusta sen sellaisesta.. tietenkin lähteitä käyttäen ja lähdeviitteet asianmukaisesti merkiten. Pikkujuttu.. tai siis.. No, saattaa tuottaa vähän enemmän tuskanhikeä ja katkeria kyyneleitä, kuin tämänpäiväinen pikku tekstinpätkä, joka oli ikään kuin mukava välipala ennen tätä. Pffftthh... Aihe itsessään on kyllä kiinnostava, mutta lähdeviitteiden oikeanlainen merkitseminen ei ole minun vahvimpia osaamisalueitani. Pieni kertaus siitä(kin) lienee ihan paikallaan. (Opinnäytetyötäkin ajatellen.)

Tuli vähän huonoja uutisia kesäsuunnitelmia silmällä pitäen. Aikuisopiskelijoille oli kesäksi suunnitteilla muutaman viikon mittainen kansainvälistymismahdollisuus, vaihto-opiskelu tiiviillä aikataululla. Aikuisilla kun ei yleensä ole mahdollisuutta lähteä puoleksi vuodeksi, tai vuodeksi vaihtoon, niin tällainen lyhyempi jakso olisi ollut jo ihan mahdollinen. Olin jo alustavasti ilmoittautunut, mutta se ei nyt sitten toteudukaan. En tiedä vielä tarkemmin, mihin se sitten loppujen lopuksi kaatui.. eikä sillä sinänsä ole minulle mitään merkitystäkään. Kun ei onnistu, niin ei onnistu. Harmittaa. Olin jo ihan innoissani. Ei voi mitään.

No, tehdään töitä sitten koko kesä taas innokkaasti ja paikataan taloutta. Olen nyt ennen koulun päättymistä lauantaisin töissä, mahdollisesti jonkin verran viikollakin. Kun kurssit päättyvät, aloitan täysiaikaiset viikot, ja näillä näkymillä jatkan niin kesän loppuun saakka. Elokuun loppuun minulla on työsopimus ja sen jälkeen on tavoitteena saada harjoittelupaikka, jotta saan työharjoittelut hoidettua pois. Harjoittelukin voisi toki olla palkallista.. mutta.. no, voihan sitä yrittää.

Ei tässä nyt tällä erää muuta, uppoudun seuraavaksi investointilaskujen maailmaan. Koron korkoa ja annuiteetteja muun muassa..

Voittajafiilis taas vaihteeksi! :) Palautettuja tehtäviä 7 pisteen edestä! Juppiduu!! Tämä toinen kirjoitustehtävä syntyi huomattavasti kivuttomammin, vaikka oli huomattavast pidempikin. Se vaan vaati aikaa, perslihaksia ja paneutumista asiaan. Päätin, että en tule tietokoneluokasta ulos, ennen kuin tehtävä on tulostusvalmis! Onneksi juttu luisti ja sain sen valmiiksi.

Huh huh, nyt voisin vaikka ottaa yhden siiderin! Helpottaa kummasti!

Sainhan sen tehtävän valmiiksi, vaikka yllättävän lujille se otti! No, kolme pointsia siitä on tulossa, kunhan opettaja ehtii sen arvioimaan. Vien sen huomenna palautusluukkuun ja heti sen jälkeen sitten sen neljän pisteen raportin kimppuun. Se lienee vähän helpompi siinä mielessä, että ei tarvise keksiä, selvittää, suunnitella ja aikatauluttaa mitään, vaan kertoo siitä mitä on jo tehty.  

Päätä särkee, hartiat ovat jumissa.. yöpuulle, mars! Vaan kyllä tämä antaa jo hyvinkin levollisen unen, kun tietää että yksi tehtävä on nyt rästilistalta pois! :)

Hmm, ei tämä nyt suju niin kuin elokuvissa. Taistelen edelleenkin tuon yhden ja saman tehtävän parissa. Olen koko päivän tehnyt sitä, välillä käynyt täyttämässä/tyhjentämässä pyykkikonetta ja käyttänyt koiraa ulkona, mutta muutoin olen kiltisti suunnitellut, selvittänyt faktoja ja kirjoittanut englanniksi. Laitoin saunan lämpiämään tunti sitten, nyt saa riittää. Kyllä minä ainakin tämän yhden tehtävän tämän viikonlopun aikana valmiiksi teen, oli mikä oli. 

Nyt kuitenkin saunaan!

Pitipä tulla vielä jokunen sana kirjoittamaan fiiliksistä. Tämän opiskelun aikana on ollut koko ajan vähän semmoinen fiilis, että onhan tässä vielä aikaa, ehtiihän sen myöhemminkin. Nyt kun koulultakin tuli jo "ahdistelukirje" (ovatko opintosi aikataulussa, opntosuunnitelmasi mukaan valmistut vuoden lopussa, ota yhteyttä tutor-opettajaasi, max vuosi lisäaikaa, jne.), tässä ihan aikuistenkin oikeasti alkaa tuntua siltä, että päätyseinä alkaa tulla vastaan. Tarvitaan nyt sitä sisua, päättäväisyyttä ja perslihaksia, joilla jaksaa istua koneen ääressä kirjoittamassa tunnista toiseen. Vatsanpohjassa on perhosia, kun miettii tätä työmäärää, joka vielä on tehtävänä. Pelottaa ja ahdistaa, mutta kuitenkin pikkaisen tuntee ylpeyttä siitä, että on selvinnyt tähän saakka, kaikista vaikeuksista huolimatta. Joka tapauksessa nyt ei pidä jäädä tuleen makaamaan, vaan yrittää tsempata loppuun saakka. Tässä kohtaa ne opiskelukyvyt, motivaation voimakkuus ja rahkeet mitataan. Nyt, kun pitää hoitaa homma loppuun. Jaksaa, jaksaa..

PS. Vilkaisin ikkunasta ulos. Kesä on peruttu, sataa järjettömän isoja lumihiutaleita..

Päivä ja yö ovat tänään yhtä pitkiä, jihaa! Ehkä tämä pitkä talvi alkaa lopultakin väistyä. Minusta on kyllä ollut hienoa, että on kunnon talvi, lunta ja pakkasta, mutta aikansa kutakin.

Eilen sain toisen tehtävistä jo hyvälle alulle ja saan sen tänään valmiiksi. Huomaan, että ajatukset tahtovat karkailla kesken kaiken muihin tehtäviin. Mietiskelen, että tuon palautuspäivä on kohta ja tuokin on tekemättä.. mutta siitä pitää nopeasti koota itsensä ja keskittyä siihen, mitä sillä hetkellä on tekemässä. Poukkoilu tehtävästä toiseen vie aikaa ja rästilista ei lyhene, jos kaikki tehtävät ovat kesken.

No niin, takaisin tehtävän pariin. Siihen liittyy Lappi, Saariselkä, kokouksia, ohjelmapalveluita, ruokaa, majoitusta, kuljetuksia.. elämyksiä..

Mies lähti reissuun ja nyt ollaan koiran kanssa kotona kahdestaan pari päivää. Soittelin töhin ja varmistelin sunnuntain työajat, joten kaikki vaikuttaa ihan ookoolta. Käyn tässä jonakin päivänä äidilläni kylässä, varmaan huomenna. Ei muuta aikataulutettua ohjelmaa, ihanaa! :) Nyt pystyn keskittymään koulutehtäviin ja tavoitteeni on saada ainakin kaksi kirjallista tehtävää valmiiksi, jotta voin palauttaa ne ensi viikolla. Niiden kahden tehtävän ansiosta olisi tulossa 7 opintopistettä, kahden kurssin suoritukset ovat enää kirjoittamisesta kiinni. Onhan siinä porkkanaa riittävästi! Plus että helpottaa kummasti, kun saa rästihommia pois alta. Naputi nap!

Koulussa kirjoitellaan blogia eräällä kurssilla. Sinne pitäisi tehdä tehtäviä ja kirjoittaa oppimispäiväkirjaa tunneilla käsitellyistä asioista. Opettaja on aikamoinen persoona, joka on mitä ilmeisimmin tottunut opettamaan nuorempia oppilaita, kuin me.. tai sitten muuten vain äänekkäämpiä ja vaikeammin hallittavia. Hänellä on tiettyjä maneereita, joita on huvittavaa seurata ja hän toistelee sanoja, ihan hassujakin juttuja. Melkein jokainen lause päättyy sanaan "sitte" tai "hei". Samat sanat sopivat hänen mielestään aivan mainiosti myös aloittamaan lauseen.. riippumatta siitä, sopiiko se siihen vai ei. Häneltä ei oikein kannata kysyä mitään, sillä vastaukset esimerkiksi kysymykseen siitä, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti, ovat luokkaa: "Elämä on valintoja." "Te olette aikuisia ihmisiä." No niin että voiko sen suorittaa itsenäisenä vai ei..?  Hänen opetuksensa on tahatonta komediaa, jollei jopa tragikomediaa ajoittain. Itse asia tahtoo mennä vähän ohi, kun yrittää keskittyä pitämään naamaa peruslukemilla, ilman että ratkeaisi nauramaan ääneen.

"Sitte hei, jatketaan niinku huomenna hei sitte tätä samaa aihetta tästä, hei. Sitte."

PS. Tiedän, tiedän.. On epäkohteliasta ja rumaa nauraa toiselle ihmiselle, mutta ihan totta, jos olisitte itse tuolla tunneilla mukana, olisitte yhtä epäuskoisen tyrmistyneen huvittuneita, kuin minäkin..

Asiat meinaavat kasaantua, mutta yritän käsitellä niitä pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Viikonloppuna olisi yksi reissu, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että otan aikalisän, enkä lähdekään. Mies on lähdössä, joten jäisin koiran kanssa kotiin. Ajatus vaikuttaa itse asiassa ihan hyvältä. Omaa aikaa, oma rauha, omat asiat. Jos vaikka välillä ajattelisi itseään ensin. Hoidan viikonloppuna opiskeluasioitani, omia juttujani. Saattaisi olla sunnuntaina muutama tunti töitäkin tarjolla.

Kirjoitin jo pitkät pätkät valivalia siitä, miten nyt on vaikeaa ja synkkää ja ahdistaa ja väsyttää ja mistään ei tule mitään. Arvelin kuitenkin, ettei ketään oikeasti kiinnosta lukea niin pitkää itsesäälissä piehtarointia, että pyyhin kaiken pois. Tyydyn vain toteamaan, että voisi mennä paremminkin.

Tähän väliin on varmaankin hyvä palautella mieleen ne aikuisopiskelijan 10 kultaista sääntöä.

1. Tee yksi asia kerrallaan
2. Tee yksi asia kerrallaan
3. Tee yksi asia kerrallaan
4. Tee yksi asia kerrallaan
5. Tee yksi asia kerrallaan
6. Tee yksi asia kerrallaan
7. Tee yksi asia kerrallaan
8. Tee yksi asia kerrallaan
9. Tee yksi asia kerrallaan
10. Tee yksi asia kerrallaan

Laita silmät kiinni, hengitä muutaman kerran syvään, pyöräytä hartioita, karista jännitys, tyhjennä mieli. Rauhoitu.

Avaa silmät, tee YKSI asia, jonka saat helposti ja nopeasti valmiiksi. Mahtavaa, eikö totta! Tee taas YKSI asia, vaikka vain pienikin kokonaisuus suuresta projektista. No niin, asia edistyi, hienoa! Ja seuraavaksi taas vain YKSI asia. Upeaa! Alkaahan se sujumaan! :)

...

Ja sitten simmut kiinni, hengittelyä.. hartiat..